Tänään oli hyvä päivä

Huolella suunniteltu, pieteetillä valmisteltu ja hyvissä merkeissä toteutunut jigi-safari on nyt hyvien merelläpäivien saattelemana maalissaan. Päivät olivat HYVIÄ, aurinkoisia ja täynnä elämää! VALMISTELUT Jokaiseen kunnon reissuun kuuluu huolellinen suunnittelu ja kaikkien niiden reissussa niin välttämättömien välineiden arvioiminen, vertailu ja lopulta sen väärän vehkeen hankinta, koska testivoittajat oli jo myyty.  Tälläkertaa kuitenkin vältyttiin pettymyksiltä perushankinnoissa yllättävän hyvin. Käytössä ollut runsas aika varmaan osaltaan suojeli vääränlaisilta heräteostoksilta. Kalapakkiin päätyi: Shimano testimenestyjä Stardic  FK Vertical Jigi vapa ( Mikado INAZUMA Flash Perch 220 ) käytössä luotettavasti jigin heittäjän haluamaan paikkaan toimiva kevyt keppi, josta saa hyvän otteen ja kädelle löytyy hyvä asento pidempäänkin kalastusrupeamaan. Väsyttely-ominaisuudet jäivät vielä melko kevyelle testailulle, mutta tarttuneet kalat kyllä päätyivät ranna

Edellinen postaus olikin sitten odottamattoman raskas sulatella ja käsitellä itselleni. Mielessä väijjynyt suru karkasi käsistä ja sai käpertymään sisäänpäin ja makaamaan vain sängynpohjalla lohduttomama. Onneksi kuitenkin on kevät! Miten kukaan voi olla kovin pitkään kovin surullinen, kun aamulenkillä kuulen käen huutavan epävireisesti käkenä "kukukukukuk, kukukuk kuku kuuu" , liian kiireisenä ja tohkeissaan  "Mono no aware" :sta; Tämän aiheuttaa keväisen kukinnan hetkellisyys, johon liittyy totaalista kauneutta, annos kaihoa, aavistus epätoivoa, tunne siitä ettei kaikesta tästä pysty koskaan nauttimaan niin pajon kuin pitäisi, sillä siitä ei saa otetta, sitä ei saa mukaansa, sitä ei voi omistaa, sille ei pysty täysin antautumaan, se jää aina hieman tavoittamattomiin, vaikka on täysin sen ympäröimä." Saman läsnäolon voi kokea keväisen metsän tuoksussa, nähdä meren sumussa, eikä voi kuin hymillä tällekin hyvälle päivälle. Tilanteeni käsittelyyn ol

Viikon lopulla posti tuo HUS:sta kirjeen: Olen nyt jonossa, arvioitu jonoaika 3 viikkoa. On kuulemma suositeltavaa ilmoittaa väilttömäasti, kun vaivat poistuvat tai muuten tunnen itseni terveeksi enkä hoitoa koekkaan tarvitsevani. Hyvä tietää ja pitää mielessä. Mitään täsmällistä tietoa mistään en ole saanut. Tainalle on kerrottu, että hyvältä ei näytä ja että lisää tiedetään, kun koepala on otettu. Eli operaatio, jota tässä nyt ilmeisesi odotetaan on ko koepalan otto. Aikaa on nyt kulunt ensijärkytyksestä... päiviä, viikko? Olen opetellut kohtaamaan järkytstä, surua ja käsittelemään ahdistusta, omaani ja läheisten. Olen opetellut kertomaan "minulla on aivosyöpä ja yrittämään lievittää ja vastaanottaa sanoman kuulleen paniikkia. Se on vaikeaa! Itse kohtasin syövän ensin vaimoni munasarjoissa. Voin vieläkin tuntea sen musertavan mustan tunteen, kun lääkääri vastaanotolla (syöpälläsairaalassa) kertoo, että hyvälaatuinen kysta munasarjassa ei sitten ollutkaan kovin hyvälaatu

Heti nähtyäni elokuva Bucket list , olin vakuuttunut, että jokaisella meillä pitäisi omansa olla. Ei siksi, että elämää pitäisi elää kuin viimeistä päivää, vaan siksi että elämä pitäisi elää tekemällä itselle tärkeitä asiota sovussa itsensä ja läheistensä kanssa. Unohtamatta heittäytymistä hetkeen. Toisaalta elokuva omalla rosoisella (ja toki välillä Hollywood sokeroidulla alleviivailulla) muistuttaa meitä omasta väistämättömästä eräpäivästämme ja tarpeesta tehdä sopimus omien mörköjensä kanssa. Toisaalta se on mitä riemukkain ylistys hetkeen heittäytymisen puolesta. Nyt lienee paikallaan aloittaa omani laadinta: Listalle  Vol1. päätyvät nyt ilman mitään erityistä prioriteettiä ehdottomasti: Perhokalastus Uudessa Seelannissa.   Status: Suunnitteilla Tammi - Helmikuussa 2018.  Jigisafari Kustavissa. Status : valmistelut tehty , toteutuu ensiviikolla Bbq party ystävien seurassa.  Kiitos Mallaspossun , lihat jääkaapissa. Status : toteutuu kesällä 2017 . Kutsut tulossa.

Useamman viikon sitkeä flunssa äityy todella ikäväksi päänsäryksi. Viikossa särky on niin häiritsevää, että pakko hakea ammattiapua. Tosin työterveyshoitajan myötätunto ja 4 päivän saikku ei juurikaan toivottua apua tuo. Niinpä, kun äitienpäivävalmistelut on saatu lähes kunnialla maaliin. - Kiitos Riikka avusta ja ihanasta kakusta! On pakko hakeutua huonovointisena Meilahteen saamaan apua. Sairaalassa aika tuntuu aina pysähtyvän saman tien tiettyyn "tehdasrytmiin": Aamupala & lääkkeet, Lääkärin kierto, Tutkimukset Lounas Lääkkeet Päivällinen Lääkkeet Iltapala Iltatoimet Rytmi luo turvallisuuden tunnetta ja uskoa jatkuvuuteen. Uudet huonetoverit tuulahduksen erilaisista ihmiskohtaloista ja siitä miten kukakin tilanteensa kohtaa. On rutinoituneita konkareita, jotka tuntevat talon tavat, ja on säikähtäneitä ensikertalaisia, kuten minä. Juttukaveri on helppo saada ja elämäntilanteet käydään tarkasti läpi, eipä täällä juuri muuta jaettava ole, kuin huoli